Salmiakin valmistus lyhyesti

Monille salmiakki tarkoittaa tiettyjä mustia, hiukan ehkä suolaisia makeisia, mutta oikeastaan se on ammoniumkloridia, jota kyseisissä makeisissa on vain vähän. Ammoniumkloridin eli salmiakin valmistus onnistuu myös kotioloissa, mutta sitä ei pidä syödä sellaisenaan. Kaupoissa myytävät tuotteet sisältävät pääosin muita ainesosia, kuten väri- ja lisäaineita tai lakritsia. Salmiakkia sisältävät herkut ovat kuitenkin siitä mielenkiintoisia, ettei niitä saa kaikista maailman maista. Suomalaiset ovat kuitenkin kiintyneet sen makuun ja sitä voidaan pitää Suomen kansallismakeisena.

Happojen reagointi on osa salmiakin valmistus -prosessia

Pääosin kaupoissa myytävät salmiakit ovat lakritsia tai lakritsiuutetta, jotka on maustettu salmiakilla eli ammoniumkloridilla. Sitä voi tehdä myös itse yhdistämällä kaksi erittäin vaarallista ainetta eli ammoniakin ja suolahapon reagoimaan keskenään. Valmistamiseen ei siis pidä ryhtyä aivan missä vain. Prosessi itsessään on kuitenkin melko helppoa. Ammoniakin voi kaataa toiseen kuppiin ja suolahapon toiseen kuppiin, kun päälle asetetaan lasikupu, lähtevät ainekset reagoimaan keskenään ja syntyy valkoista salmiakkijauhetta.

Valmistaminen lienee turvallisinta kuitenkin laboratoriossa, jossa valmistusvälineet sopivat sen tekemiseen. Kannattaa myös huomioida, ettei syntynyttä jauhetta saa syödä sellaisenaan. Sitä on myös karkeissa ja muissa tuotteissa erittäin pieni määrä. Esimerkiksi salmiakkisuklaa sisältää vain pienen salmiakkisydämen. Sitä yhdistellään myös moniin muihin suussa sulaviin nautintoihin, kuten sipseihin sekä hunajaan. Sen maku löytyy myös useista juomista.

Valmistus apteekeissa

On aina mielenkiintoista tutustua siihen, miksi vaarallisista aineista valmistettuja yhdistelmiä alun perin on lisätty ruokiin ja juomiin. Arvellaan, että salmiakkia on aikanaan valmistettu apteekeissa ja sitä on lisätty pahanmakuiseen yskänlääkkeeseen tuomaan parempaa makua. Kuitenkin sen hyvän maun vuoksi sitä alettiin myydä myös muissa muodoissa, kuten syötävänä jauheena ja lopulta apteekkarit kehittivät sen vinoneliömuotoon.